Korujen tutkimus

Suurin osa myymistämme tuotteista on valmistettu hopeasta, joka on meille hyvin tuttu materiaali. Valmistamme itsekin hopeasta, joten silmät ja sormet ovat tottuneet siihen miltä hopea tuntuu ja näyttää.

Kultakorujen karaattipitoisuuden pystymme itse testaamaan. Happotestillä näemme onko koru 14 karaatin vai 18 karaatin vaiko ollenkaan kultaa.

Teräskoruja emme pysty itse testaamaan, mutta tietenkin tilausvaiheessa kun tutustutaan toimittajaan ja hänen tuotteisiin niin varmistamme että tuotteet ovat nikkelittömiä ja muutenkin täyttävät EU-standardeja. Halutessamme voimme pyytää Tukesia tarkistamaan tuotteita, ja näin yleensä teemme kun kyseessä on uusi toimittaja.

Tulli tekee myös pistokokeita. Esimerkiksi minun mega-ranne-tilaukseni ilmeisesti herätti tullissa huomioita ja joutui pistokokeeseen. Aina vähän jännittää kun joutuu odottamaan tuloksia, mutta silti olen ehdottomasti pistokokeiden puolustaja, koska niin paljon näkee huonoa materiaalia kaupoissa, välillä ihmetyttää miten joku on viitsinyt tuoda maahan sellaista roskaa, ja kun usein se huonolaatuisin "krääsä" on lapsille tarkoitettua blingiä ja hörhelöä, niin ihmetyttää millaiset kukkakaalikorvat ja nakkisormet niille pienille prinsessoille mahtaa kasvaa.

Tarra kertoo enemmän kun tuhat sanaa

Tulos: Ei nikkeliä.

Kaikki hyvin: korut määräysten mukaisia.

Rannekorujen suurkuluttaja

Nyt on niin paljon ihania uusia rannekoruja valikoimassamme että melkein tekee mieli tehdä niinkuin   pikkutyttö tekee kun on saanut lahjaksi uusia vaatteita: vaihtaa päivän aikana muutamia kertoja että ehtii käyttää monta erilaista korua saman päivän aikana.

Lempparit

Ehdoton ykkössuosikkini on kaksivärinen ruuviranne. Se on saanut inspiraatiota Cartierin Love-rannekorusta, johon tosin tarvitsee "ruuvimeisselin" avatakseen. Olen aina tykännyt yhdistää kullan- ja hopeanväriä, yleensä kelta- ja valkokullan muodossa. Tämä ranne on siis kokonaan terästä, joten hintakin edullinen.

Steel Bar, eli terästä!

Kerron teille vielä siitä "alkuperäisestä" Cartierin rannekorusta, vaikka huomautankin että tämä ei ole mikään kopio siitä. Cartierin Love-rannekoru laitetaan kiinni ranteeseen kahdella ruuvilla, eikä sitä oteta pois, ei edes esimerkiksi lentokentän turvatarkastuksessa. Korun mukana tulee oma sievä ruuvimeisseli millä ruuvit aukeaa, ja ajatus on että ruuvari voi olla esimerkiksi aviomiehen kaulassa. Eli se on symboli siitä että ollaan kimpassa vaikka oltaisiinkin erossa. Vähän kuitenkin tulee mieleen vanhanajan siveysvyö... ;-)

Cartierin kultainen rannekoru timanteilla ja"ruuvarilla".

Turun teatterisilta

Käytiin vähän aikaa sitten Turussa, ja käveltiin sattumalta Teatterisillan ohi, ja kas mikä sieltä näkyikään?!?! Satoja ellei tuhansia lemmenlukkoja! Ai että lämmitti mieltä.

Lukkoja Turussa

Te kai tiedätte mikä jutun juoni on noissa lemmenlukoissa? Pariskunta kaivertaa nimensä, hääpäivää, paikkaa, runoa tai jotain muuta tunnusmerkkiä riippulukkoon. Käyvät sillalla paikassa joka on jostain syystä rakas tai erikoinen. Kiinnittävät lukon siltaan ja heittävät yhdessä avaimen mereen tai jokeen. Lukko symboloi ikuista rakkautta.

Linda ja Jussi tuovat tänne näköjään joka vuosi uuden lukon ;-)

Perinne on monta sataa vuotta vanha, ja löytyy ympäri maailman. Suomessakin sitä oltiin harrastettu pienissä määrin, kunnes Petri huomasi kymmenisen vuotta sitten että vaikka riippulukkoja kyllä löytyi suutarilta, niin ne olivat rumia, ällönvärisiä ja ennenkaikkea hankalia kaivertaa. Joten kun häneen iski romanttisuusvimma ja kosinta oli mielessä, hän keksi idean hienosta lukosta joka olisi suunniteltu nimenomaan kultasepänliikkeille. Tästä syntyi LoveLocks.

Turun teatterisillalla oli muistaakseni 164 kappaletta LoveLocks-lemmenlukkoa. Ja jokaisen lukon takana romanttinen tarina. Nyyyh!

Tuotetestailua

Kun meille tulee uusia koruja niin niitä pitää testailla, ainakin jos ne on malliltaan jotain ihan uutta. Esimerkiksi silloin kun BB-korvikset tuli uutena, kokeilin niitä omissa korvissa, ja ne tuntuivat tosi hassuilta kunnes niihin tottui.

Uuden ranneketjun lukkomekanismi piti kokeilla, ja samalla ketjun kestävyys. Oli muuten tosi näppärä lukko. Sopii kaikenkokoisille. Käykää katsomassa videopätkä facebookissa.

Ranneketju missä "flexilukko"

Viime viikolla mulla oli parit enkeliriipukset kaulassa, vaikka en yhtään ole enkelityyppiä. Mutta oli pakko kokeilla että enkelit pysyvät oikeinpäin ketjussa, eikä heilu siellä ylös alas ja mekko väärinpäin. Eka versio oli nimittäin sellainen että enkelit olivat ketarat pystyssä koko ajan... Nyt mallia on viilattu ja mekon helmaa tehty painavammaksi ;-)

Enkelit ketarat pystyssä

Tänään kaulassa roikkuu pitkä teräsketju, koska kokeilen onko se terävä niskaa vasten. Tytöt ihmetteli mitä mummoilua mulla nyt on meneillään, kun on tollainen mummoketju kaulassa, ha ha! Vielä on niskaiho ihan sileä, katsotaan vielä pari päivää tuleeko skraadeja.

Ai niin, kokeilinhan mä niitä septum-korujakin silloin kun ne tuli uutena. Siis sellainen nenäfeikki-sonninrengas. Kyllä kutitti alussa, mutta nopeasti siihen tottui. Ja pysyi yllättävän hyvin, en meinannut illalla saada irti!

Keskimmäistä kokeilin omassa nenässä ;-)

On se muuten hyvä etten ole töissä leipomossa tai karkkikaupassa. Voi olla että vaaka näyttäisi aika huikeat lukemat...

Onnistunut lomapäivä

Tiedättekö mistä tunnistaa onnistuneen lomapäivän?

- Siitä että tämä frouva kysyi töihin saapuessaan "mikä päivä tänään on?"

Paremman puutteessa yhden päivän loma teki kyllä terää, ah että oli rentouttavaa! Pikkasen keinuu vielä päässä veneilyn jälkeen,  mutta ei haittaa, leikin että kävelen pilvillä!

Thunder and lightning

Viikonloppuna Kasnäsissa oli kova, paikallinen ukkonen. Hyvin lyhyt, mutta hyvin "tehokas". Se onnistui ensin rikkomaan meidän pakastekaapin. Pelastin sieltä kalleimmat lihat verstaan pakkaseen, ja marjoista keitin keittoja, mehuja ja hilloja pitkin yötä. Tällä viikolla syödään sitten parina päivänä äidin hätävaralle tekemät lihapullat ja minun mämmihimofriikin mämmivarastoa.

Mutta toinen asia mihin se ukkonen on syyllinen, on kesäkauppamme kassakoneen täysi tilttaus. Koneen muisti on täysin putsblank, tyhjääkin tyhjempi. Joten tästä aloitetaan nyt sitten ohjelmoimaan tuotekoodeja, logoja, veroprosentteja jne. Tuntuu siltä että toi kassakone on kivikaudelta, kun siihen ohjelmoidaan näpyttelemällä erilaisia numerosarjoja jotta siihen tulee joku tietty kirjain...vähän samalla tavalla kun kännyköitten tekstiviestittely ennen vanhaan: paina ykköstä kaksi kertaa niin tulee B-kirjain jne. Grrrrrr, olisi vähän muutakin tekemistä....