tiistai 6. joulukuuta 2016

Suomileijona rupsahtanut?

Suomen Leijona tunnetaan Suomen historiallisesta vaakunasta, joka on Suomen laissa kuvailtu näillä sanoilla:

»Punaisessa kentässä kruunupäinen leijona, joka pitää oikean etujalan sijalla olevassa haarniskoidussa kädessä iskuun kohotettua miekkaa ja polkee takajaloillaan sapelia, leijona kruunuineen ja varuksineen, aseiden kahvat ja käsivarsihaarniskan nivelet kultaa sekä aseiden terät ja käsivarsihaarniska hopeaa; kenttään siroteltu yhdeksän hopearuusua.»


Vaakunan alkuperää ei tunneta varmuudella, mutta vanhin löydetty esiintymä on 1580-luvulta Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä Uppsalassa. Sama leijona esiintyy mm. Ruotsin keskiajan hallitsijasuvun sukuvaakunassa. Leijona esiintyy myös esimerkiksi Tanskan, Bulgarian, Sierra Leonen ja Tsekin vaakunassa.
Suomen Leijona hopeariipus

Mutta suomalainen leijona on viime vuosina kärsinyt inflaatiosta. Äärioikeistolaiset ovat ottaneet leijonan symbolikseen, ja samalla leijonan alkuperäinen viesti on muuttunut . Leijonaa ei haluta käyttää kansallissymbolina, kun pelätään että leimataan radikaaliksi kiihkonationalistiksi tai rasistiksi.

Ensi vuonna kun maamme täyttää 100 vuotta toivon että leijonamme saisi takaisin arvokkuutensa ja viattomuutensa. Finlayson on samalla linjalla, ja järjestää designkampanjan jossa halutaan löytää 100 uutta versiota suomenleijonasta. Ideana on näyttää, että leijona on yhtä monikasvoinen ja  -muotoinen kun Suomikin. Voittavia uusleijonia tullaan painamaan Finlaysonin tuotteisiin kuten verhoihin, pyyhkeisiin ja kankaisiin. (tutustu kilpailuun www.100leijonaa.fi)
Ote Hesarin artikkelista, missä tärkeä sanoma.


Omalta osaltamme otamme koruvalikoimaan uusia leijona-koruja, sekä erilaisia sinivalkoisia koruja. Vuosi 2017 tulee olemaan erittäin sinivalkoinen, riippumatta muotiväreistä.



Oikein rauhallista itsenäisyyspäivää kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville.

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Joulukalenteri

Pari vuotta sitten keksin idean tehdä koruaiheisen joulukalenterin, perinteisten suklaakalenterien sijasta. Olin varmaan ihan trendien aallon harjalla, koska tänä jouluna kalentereita löytyy joka lähtöön. Löytyy koruja, leluja, kosmetiikkaa, kirjoja, teetä, lakritsia...vaikka mitä!

Meillä on siis myynnissä valmis pakettipussukka mihin kuuluu 24 pientä pakettia, jokainen sisältää korun joka sopii juuri sille kyseiselle päivälle. Samoista koruista meillä on myös vanhanajan kuvakalenteri, mutta tämän päivän lapset eivät taida oikein ymmärtää mitä iloa siitä on... että joka päivä avataan luukku, ja sisällä on ainoastaan KUVA! Ha ha, tämän päivän maailma on niin täynnä kuvia että pieni kuva luukun sisällä on aikamoinen pettymys.

Meidän koko tiimi työn touhussa!


No, olen silti itse tosi iloinen ja ylpeä meidän kalenterista, jonka kuva on räätälöity esittämään meidän omaa porukkaa, kissat mukaanlukien. Taitava valokuvaaja/tatuoija/taitelija Ellen Kivistö piirsi kuvan ohjeitten ja valokuvien perusteella. (tällä hetkellä mun nenässä on tosin timanttinappi eikä rengas ;-))

Työpaikalla aloitin viime vuonna uuden perinteen; yksi pieni paketti jokaiselle arkipäivälle joulukuussa. Työntekijät saavat sitten vuorotellen valita yhden paketin kahvitauolla. Pakettien sisältö ei ole kovin arvokas, mutta joku hauska pikkujuttu. Eikä yhdessäkään paketissa ole korua!

Olen laskenut että joulukuussa on 16 työpäivää ennen joulua, eli 16 pientä ylläripakettia odottaa...



torstai 24. marraskuuta 2016

Lucia

Lucia-perinnettä vietetään pääasiassa ruotsinkielisessä kulttuurissa. Joulukuun 13. päivä Lucia tuo valoa pimeään aikakauteen, laulaen kauniita lauluja ja tuo lämpöä ja toivoa varsinkin yksinäisille, syrjäytyneille, vanhuksille ja lapsille.


Lucioita valitaan monessa kunnissa, kaupungeissa, kouluissa ja lastentarhoissa. Suomen"the" Lucia valitaan Folkhälsanin ja Hufvudstadsbladetin toimesta hyväntekeväisyyskamppanjan kera yleisöäänestyksellä. Tänään julkaistiin vuoden Lucia, ja voin onnekseni kertoa että oma lempiehdokas voitti äänestyksen; upeaääninen ja ennenkaikkea kaunis ihminen niin sisältä kun ulkoa, Ingrid Holm. Ja kuten ehkä arvasitte, Ingrid on paikkakuntalainen, itse asiassa samasta pikkukylästä kun itse allekirjoitettukin on kotoisin.

Joten hatunnosto ja kaunis niiaus ja miljoonat onnittelut vuoden Lucia-neidolle, toivottavasti te blogilukijat pääsette jollain tavalla näkemään vilahduksen Ingridistä. 
 



keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Asymmetrisyys ja eriparit



Eriparisuustrendi jatkuu korumaailmassa. Korvissa voi hyvinkin olla eri korut oikeassa ja vasemmassa korvassa. Joku juju siinä kuitenkin pitää olla: samaa värimaailmaa, vastakkaiset värit tai yhteensopiva aihe. Esimerkiksi kampaajalla voi hyvinkin olla kampa-korvis toisessa korvassa ja sakset toisessa.

Tässä muutama esimerkki maailmalta:





Tämä muoti on johtanut siihen että muutamat koruliikkeet maailmalla ovat esitelleet jopa erilliset "sinkkumallistot", mistä voi ostaa korvakoruja yksinkappalein. Niitä voi sitten käyttää joka yksinään tai yhdistää toisten korvisten kanssa. Jenkkifirmalla Stone & Strand on yksittäiskappaleita mitkä he suosittelevat käytettävän yksinään tai combona, brittiläinen Dinny Hall on perustanut kokonaisen liikkeen yksittäiskorukonseptin perusteella.

Tässä syntyy siis hyvä businesrako kaikille parittomille korvakoruille jonka kaveripari on hukkunut.

Silver Barissa meillä on ollut jo monta vuotta epäpareja mallistossa, mutta sinkku-korvikset ei ihan lyö leiville. Me kun myydään kaikki korut suomalaisissa korukoteloissa, joiden hinta on usein melkein saman verran kun korun hinta...joten yhden kappaleen hinnaksi ei siis tulisi puolet yhden parin hinnasta...

Mutta, mutta... eriparikorvisten suosio jatkuu, tässä muutama kiva:





maanantai 14. marraskuuta 2016

Paluu ruutineihin

Blogipuolella on ollut hiljaista, käytiin viiden päivän lomalla, ja sen jälkeen on ollut kiire saada kaikki asiat hoidettu mitkä jäivät retuperälleen messu- ja avajaishässäkässä. Nyt tuntuu että olisi taas mahdollisuus päästä normaaleihin työrutiineihin kiinni.

Isänpäiväkin oli ja meni, joten seuraavaksi odotellaan itsenäisyyspäivää ja sen jälkeen joulua.

Miten te vietitte isänpäivää? Oliko isänpäivälahja kravatti ja pitkät kalsarit?



Korut eivät ehkä ole kaiken suosituimmat lahjat isälle, mutta kyllä sanoisin että pieni huippu näkyi miestenkorujen myynnissämme syksyn aikana. Eikä ne myydyt korut ollut juurikaan kravattineuloja ja kalvosinnappeja. Eihän tämän päivän paidoissa ole enää edes sitä reikää paidan manseteissa että kalvosinnappeja voisi edes käyttää!

Tämän päivän isät käyttävät kaulakoruja, sormuksia ja rannekoruja! Ja se onkin kiva nähdä, että miehetkin voivat näyttää personallisuutensa ja mieltymyksensä korujen avulla. Eikä korujen käyttö katsota olevan enää naisten juttu. On hienoa kun miehessä on tarpeeksi miestä käyttääkseen koruja.


perjantai 28. lokakuuta 2016

Ansaittu loma


Blogissa on ollut hiljaista, mutta vannon että elämässämme ei. Niin järjetön kiire on ollut viimeiset pari viikkoa, että minuutit (sekunnit) vessanpöntölläkin on minimoitu.

GSW-messut, eli korualan omat ammattilaismessut olivat Vantaan Rantasipi-kongressihotellissa, joka on muuten mainio paikka pitää tämän tyyppisiä tapahtumia. Messut meni hyvin, en ole vielä ehtinyt tehdä laskelmia ja katsoa miten meni myynnillisesti, mutta fiilis oli todella hyvä, asiakkaat iloisia ja tyytyväisiä, kuten meidän oma porukkakin. Meillä on hyvä tiimi, jokaisella omat hyvät ja vähemmän hyvät puolensa, joten yhdessä olemme erittäin hyvä palapeli.

Messuemännät lauantai-iltana ;-)

Messujen jälkeen meillä oli Petrin kanssa kolme päivää aikaa saada viimeiset valmistelut tehtyä uuden liikkeemme avajaisia varten. Siis KOLME päivää, siinä ajassa selvitin suurin osa messujen jälkeisistä selvittelyistä, ja saatiin tyhjä liike täytettyä tavaralla. Voitte uskoa että ei montaa tuntia nukuttu, ja stressikäyrä oli aika korkealla pilvissä.

Mutta OH MY GOD, kyllä liikkeestä tuli hieno, saako näin sanoa ihan itsekin? Torstai-aamuna kun uuden K-Supermarket Kompass-liikekeskuksen ovet aukesi, ja paikalla oli satoja ellei tuhansia ihmisiä, kunnanjohtaja ja KESKOn pääpomoja, liikekeskuksen omistajat ja kauppias, niin oli kyllä suupielet niin korkealla että melkein korviin sattui! Aivan mieletön fiilis!

Kaiken lisäksi samalle päivälle sattui Petrin 50-vuotispäivä. Aika kivaa että Kesko oli valinnut juuri sen päivän avajaispäiväksi ;-)




Joten tässä vaiheessa kiitän ja kumarran kaikille jolla on osuutensa siihen että selvittiin kunnialla niin messuista, kuin valmisteluista kun avajaisista! Ja tietenkin iso kiitos kaikille ihanille asiakkaille, niin tukkupuolella kun kuluttajapuolella. Tämä hyvä fiilis on vaikea kuvailla, mutta uskon että se näkyy. Niin näkyy myös stressi ja väsymys, joten kun jaksetaan vielä päivän verran touhuta viimeisiä työjuttuja niin sunnuntai-iltana hypätään lentokoneeseen ja mennään viideksi päiväksi aurinkoa palvomaan.


Vielä lopuksi ISO KIITOS ja tähän perään kuva (kiitos Piialle) missä näkyy aika hyvin tämänhetkinen fiilis: väsynyt, helpottunut ja onnellinen!


keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Syötävän hyvännäköinen lehti

Lehti tuli tänään meille ja melkein kaikille Suomen kultasepänliikkeille. Speden mielestä se misu kannessa on syötävän näköinen.





Linkki lehteen