torstai 19. tammikuuta 2017

Petetty

Yleensä haluan että kirjoitukseni ovat positiivisia, tavalla tai toisella. Tai herättäviä, opettavaisia tai hassuja. Vältän negatiivisuutta, sitä on maailmassa muutenkin ihan tarpeeksi.

Mutta nyt olen niin pettynyt. Minua on petetty.

Olen tehnyt monta vuotta kauppaa yhden kiinalaisen koruvalmistajan kanssa. Kaikki on sujunut hyvin. Tavaraa on tullut kuten luvattu, tuotteet ovat olleet hyvälaatuisia, paketeissa on ollut sitä mitä on pitänyt, siinä ajassa kun luvattu ja siihen hintaan kun sovittu.

Tein noin puoli vuotta sitten taas tilauksen. Maksoin tuotteet ennakkoon kuten alalla on tapana tehdä. Ei vaan tullut mitään tavaraa. Kun laitoin sinne kyselymaileja, kerrottiin ensin että paketti on hävinnyt matkalla Kiinasta Hong Kongin satamaan, mutta ei hätää, ne ottaa siitä vastuun ja valmistavat minulle samat tavarat uudestaan as soon as possible. "No problem Madam."

Aikaa kului, ja laitoin välillä viestiä että miten uusi tilaus edistyy. Ei vastausta. Uusi viesti, ei vastausta. Toinen, kolmas. Ei vastausta. Soitin. Numeroon ei saada yhteyttä. Katsoin kotisivuilta kaikki muutkin sähköpostiosoitteet ja kirjoitin sinne, ei vastausta. Soitin kaikkiin numeroihin, ei saada yhteyttä.

Otin yhteyttä toiseen kiinalaiseen valmistajaan joka asuu samassa kaupungissa. Tämä kiltti herrasmies meni kyseisen firman osoitteeseen. Ovessa on edelleen firman nimi, mutta ovi lukossa. Hiljaista. Ei tietoa ovatko lomalla nyt kun on kiinalainen uusivuosi, vai onko lopetettu vai mennyt konkurssiin. Herrasmies selvitti yhteyshenkilöni nimen perusteella hänen privaattinumeronsa, mutta siellä huudettiin että hän ei enää ole firmassa töissä, pomo oli ihan hullu, tehkää mitä haluatte.

Laitoin viestiä suurlähetystöön. Suomenkielinen poliisi Pekingissä oli yhteydessä. Kertoi että kuulostaa siltä että rikos on tapahtunut, mutta että kyseessä on talousrikos, joka Kiinassa tulkitaan maksamattomaksi velaksi, jolloin poliisilla ei ole keinoja, vaan mun pitäisi palkata Kiinasta asianajajan joka veisi asian siviilioikeuteen. Arvaa onko se kalliimpaa kun summa mitä olen menettänyt.

Että sillei. Sanon hei hei sille rahalle. Jos haluat jännitystä elämään, ruve yrittäjäksi ja tee ulkomaankauppaa. Perkele.


keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Talven kaunein?

Olisiko talvimallistomme kaunein koru nyt tässä?


  


Tämä hopeakoru on kaunis jo kuvassa tai korukotelossa, mutta kun se roikkuu kaulassa ja pikkasen liikkuu, niin se keskimmäinen kivi välkehtii ja kimaltelee kun tähti... Aivan ihana!!

tiistai 3. tammikuuta 2017

Maantiedettä

Minä ja mun verstaan tytöt olemme hävyttömän huonoja Suomen maantieteessä. Turku ja Helsinki ovat tuttuja, ja myös lähikaupungit Salo, Tammisaari, Karjaa jne. Mutta sen jälkeen ruvetaan jo liikkumaan heikoilla jäillä. Tiedän joo, hävettää...

Mutta tähän on nyt tulossa muutos!!! Meille asennettiin tänään Suomen kartta pakkaushuoneen seinälle. Ja aina kun tulee tilaus, niin me katsotaan kartalta miltä paikkakunnalta tilaus tulee, ja merkataan se neulalla karttaan!! Ta-daaa!
Päivän neulat ;-)
Ja nyt valloitamme koko Suomen....öööh, siis opimme mikä kaupunki on missäkin...

Tässä jälleenmyyjämme:
http://www.silverbar.fi/myyjat.html

maanantai 2. tammikuuta 2017

Vilkaisu eteen ja taakse

Miten meni noin niinku omasta mielestä, siis viime vuosi?

Meillä meni oikein hyvin. Meillä on takana erittäin työntäyteinen vuosi. Silver Barin osalta mentiin aika tasaista vauhtia, ilman jyrkempiä ylä- tai alamäkiä, mutta työsarkaa riitti firmojen kirjanpitopuolella, koska vaihdettiin kirjanpito-ohjelmaa edellisessä vuodenvaihteessa. Kirjanpitohommat tuottavat yllättävän paljon duunia ja vaikka tykkään tehdä niitä duuneja, niin harmillista on se, että niistä ei jää mitään näkyvää tulosta, eikä varsinkaan taloudellista tulosta.


Viime vuonna Kompass-lehtiperheeseemme liittyi pari uutta toimijaa, joten lehtipuolelle on tulossa paljon uutta.

Emoyrityksemme Taalintehtaan Kulta täytti 30 vuotta, ja Petrikin tasaiset 50, joten juhlimisen syitä oli paljon.

Oma kultasepänliikkeemme Kemiössä muutti uusiin tiloihin, ja kun päällekkäin hoidettiin loppuunmyynti vanhassa tilassa ja rakennettiin uutta tilaa kalusteineen ja myyntitavaroineen niin loka-maaliskuu meni aikalailla Kasnäs-Kemiö-Kasnäs-akselilla.

Ulkomaan messumatkat suuntasivat maaliskuussa Hong Kongiin ja syyskussa Bangkokiin, ja sen lisäksi tehtiin pikavisiitti Bangkokissa tammikuussa Australiareissun kotimatkalla. Omat myyntimessut Helsingissä hoidettiin huhti- ja lokakuussa.

Harrastuksiin ei ole jäänyt paljon ylimääräistä aikaa, mutta voitaisiin ehkä ajatella että allekirjoitetun uusiin harrastuksiin kuuluu täysin uusi aluevaltaus: vesijumppatuntien vetäminen ryhmille pari kertaa kuussa. Ha-ha, siihen mulla ei ole minkäänlaista ammattitaitoa tai asiantuntemusta, mutta hyvällä fiiliksellä olen onnistunut vetämään monta hikistä tuntia lähinnä senioreille. Ajatukset ovat 100%sesti pois työkuvioista, ja sen lisäksi hiki virtaa ja kunto nousee.

Petrin uusin "harrastus" liittyy radioon: täysin uusi Pirate Radio-radiokanava on hänen ja hänen yhtiökumppanin Tompan yhteinen "vauva". Tähän asti radiota on voinut kuunnella vaan netin kautta, mutta ensi viikolla tärähtää, ja silloin pääkaupunkiseudulla radio tulee aalloille kuunneltavaksi kanavalle 102,0 MHz.

http://tunein.com/radio/Pirate-Radio-Gulf-of-Finland-s279137/.

Tuleva vuosi näyttää siltä että alkuvuoden ulkomaan messumatka tulee olemaan aika pitkä ja rankka, joten uskon että meillä on tarjota paljon uusia kesäkoruja. Kevään myyntimessut Helsingissä näyttää peruuntuvan, joten satsaamme enemmän kevään korulehteen, joka muutenkin tulee kokemaan pienen kasvojenkohotuksen.

Joten ei muuta kun kärimään hihat ja ruvetaan hommiin!


tiistai 27. joulukuuta 2016

Pieniä paketteja

Joulukiireet ja joulunvietto on takanapäin. Toivottavasti teidänkin kuusen alta löytyi pieniä paketteja. Joululahjoiksi annetaan paljon turhuuksia, ja onhan korutkin pääasiassa turhia. Kuitenkin koruissa asuu tarinoita, ja ne jää muistoihin,  ja usein korut muistuttavat meitä jostain. Koru voi olla poikaystävältä saatu lahja, mummolta saatu perintö tai kaverin kanssa jaettu kaverikoru.


Löytyikö teidän kuusen alta korupaketteja? Kertokaa, oliko millaisia koruja ja keneltä?

maanantai 12. joulukuuta 2016

Ensi vuoden muotiväri - iiiiiiiiik!!!

Nyt tuli vähän tänkkapåå!
Maailman tunnetuimman väri-asiantuntijan Pantone Color Instituten mukaan vuoden 2017 muotiväri tulee olemaan GREENERY, eli lehtivihreä, sammakonvihreä. Oi oi, nyt tuli vaikea tehtävä ensi messumatkalle, kun pitää löytää kivoja muotikoruja kyseisessä värissä. Ja painatus sanalla MUOTIkoruja. Kyllä meillä löytyy vihreitä koruja mallistossa jo nyt, mutta mitäs sanotte:

Tämäntyyppisiä ovat meidän vihreät korut...

Juu ei ole MUOTIkoruja ei...

Joten kevään messumatkan yksi ranskalainen viiva mun ostoslistalla tulee olemaan vihreät korut, ja suluissa KERMIT ;-)


torstai 8. joulukuuta 2016

Linnanjuhlien peukut

Katselin taas silmä tarkkana linnanjuhlien puku- ja koruloistoa, ja tein havaintoja lähinnä korujen käytöstä. Isoja kömmähdyksiä ei tänä vuonna näkynyt, kuten ei juurikaan isoja suosionosoituksia herättäviä koruja. Yleisesti ottaen suomalaiset ovat aika varovaisia korunkäyttäjiä, ja helposti tyydytään johonkin turvalliseen mitäänsanomattomaan koruun.

Haluan nosta esille muutamia hienoja esimerkkejä hyvästä korunkäytöstä, sekä myös muutama mielestäni vähemmän onnistunut korunvalinta, ja samalla selittää mielipiteeni.

Jenni Haukio ja näyttävät Monument-korut

Presidentin puoliso Jenni Haukio oli valinnut pelkistetyn puvun seuraksi näyttävät korut. Kaula- ja rintakoru ovat kultaseppämestari Mika Tarkkasen sunnittelemat Jean Sibelius-monumenttia kuvaavat Monument-sarjaa. Normaalitapauksessa sanoisin että tässä on vähän "tårta-på-tårta"-syndroomaa, eli en oikein lämpene ajatukselle että rinnuksella on sekä rinta- että kaulakoru vierekkäin, mutta koska kyseessä on juhlien päätähti ja melkein kuninkaallinen kantaja, niin näen että hän on tarpeeksi vahva kantaakseen nämä molemmat. Vähän samalla tavalla kun kuningattarella voi olla sekä näyttävät korut että kruunu päässä.

Itse olisin valinnut tähän asuun vaatimattomammat korvakorut, enkä myöskään ole rintakorujen fani, mutta kaulakoru on upeimpia mitä olen nähnyt, ja osaan aavistaa millainen työmäärä on noitten putkien sahaamisen takana...

Jenni Milonoffilla kauniit korut mutta liikaa
Jennillä oli kaunis mekko ja kauniit korut, mutta tässä oli laitettu liikaa koristeita kakun päälle. Esimerkiksi jättämällä hius/otsakorun pois tämä olisi ollut nappisuoritus. Kaulakorulla on kaunis tarina (menehtyneen ystävättären tekemä koru) ja se sopii hyvin mekkoon, mutta hiuskoru on kun ylimääräinen kirsikka jo valmiin tortun päälle.

Susanna Koski ja upea olkapääkoru
Olikohan Susanna lukenut viime vuoden blogini, hän oli nimittäin ottanut opikseen yllämainitusta neuvosta. Tänä vuonna hänellä oli YKSI erittäin näyttävä koru, eikä mikä tahansa blingi, vaan yli 600 timantein ja safiirein koristeltu olkapääkoru. Näyttävän korun kaveriksi hän oli valinnut simppelit korvakorut ja sileän rannekorun.


Marja Mikkelsson ja kokonainen Kosmos-sarja

Ihan kivat korut, mutta minulle tulee sellainen olo, että Marja on saanut kerättyä Kalevala Korun kaikki Kosmos-sarjan korut, ja kun kerran on linnanjuhlat niin laitetaan ne kaikki kerralla päälle! Sanoisin että kaksi samanmuotoista korua ei kannata laittaa vierekkäin; eli jos tässä tapauksessa olisi joko korva- tai kaulakorut jätetty pois, niin ei olisi pistänyt minun silmääni ollenkaan.


Katja Vierikko sädehtii kilpaa korun kanssa
Tässä on näyttävällä korulla reilusti tilaa ja ilmaa ympärillään. Koru istuu kuin hanska Katja Vierikon kaulaan, ja hänen hiusten, ihon ja mekon väri ovat kauniissa tasapainossa.


Maija Hietanen ja ...norsu?
Voi olla että tällä korulla on joku syvällisempi tarkoitus mistä en ole tietoinen (tiedän että puku oli Afrikka-aiheinen, mutta se ei mielestäni puolusta norsu-korua). En näe tätä korua kauniina, tyylikkäänä eikä se ole edes hauska. Eläinkorujen kanssa täytyy olla vähän varovainen, harvemmin ne ovat niin juhlavia että sopivat näin arvokkaaseen tilaisuuteen.

Sofia Wikman oli upea ilmestys

Muistan että kun näin Sofian telkkariruudussa minulta lähti "wauuu"-ääni. Hänessä oli kaikki elementit kohdallaan: kaunis mekko joka oli erikoinen mutta silti klassinen. Hiukset olivat just "oikean" väriset, eli se harmaa väri joka on nyt niin trendikäs, mutta sopii harvalle. Ponnari oli selkeä ja veistoksellinen. Meikkiä just sopivasti. Ja korvakorut olivat näyttävät mutta ei yliampuvat, ja puhuivat samaa kieltä kun mekon koristus. Täysikymppi!


Päivi Lundvall silmälaseineen
En usko että se on vakava etikettivirhe käyttää silmälaseja arvokkaissa juhlissa, mutta esimerkiksi Päivin tapauksessa silmälasit ovat huomiota herättäviä mutta ei kuitenkaan juhlavat, joten suosittelisin piilolinssejä. Sen lisäksi tässä asussa näkyy taas sitä "keräsin sitten koko korusarjan ja laitoin kerralla kaikki osat päälleni"-fiilistä... ei ihan mun suosikkikorujani...


Sonja Gallen-Kallela ja illan suosikkikoruni

Rouva Gallen-Kallelan korua ei mainittu missään mediassa, joten minulle ei ole tietoa materiaalista tai alkuperästä, mutta tämä koru oli juhlien lempikoruni. Kuvassa se näyttää hiukan pliisulta, mutta kun hän liikkui ja valo osui koruun se välkehtii enemmän kun Jaana Pelkonen ;-)  Tässä kättelykuvassa puvun yläosa on työntynyt hiukan ylös liian lähelle korua, mutta kun näin vilahduksen rouvasta illan kuluessa niin koru oli mielettömän upea ja kokonaisuus näyttävä.

Merja Rehnin "tyrmäävä" dekoltee

Mediassa keskusteltiin Kike Elomaan kaula-aukosta, mutta kyllä Merja Rehn vei voiton minun leuanloksahdus-mitalla. En oikein osaa sanoa tästä mitään...tähän tarvittaisiin ihan järkyttävän kokoinen koru peittämään rouvan antimia... ;-)

Mira Potkosen mekko ja korut sulassa sovussa
Nyrkkeilijä-Miralla oli ystävättären tekemät korva- ja rannekorut, jotka ymmärtääkseni olivat edullista materiaalia, mutta sointuvat täydellisesti yhteen mekon koristelun kanssa, sekä muodoltaan että väriltään. Ei mitään liikaa, eikä liian vaatimatonta.

Jutta Urpilainen ja halpa (ei edullinen) koru
Mediassa ilmoitettiin kovalla äänellä että Jutan koru oli maksanut vaan 19,90€. Hävetköön Jutta! En tarkoita että korun on pakko olla kallis (katso nyrkkeilijä-Miraa) mutta ei se ole mikään ylpeyden aihe tulla linnanjuhliin halvalla, epäaidolla "krääsä-korulla"! Jos haluaa kerskua sillä että ei ole pakko kuluttaa isoja summia rahaa, niin kannattaisi mieluummin olla ilman korua kun ostaa halpaa, persoonatonta, mautonta... Vertaisin tätä siihen että jos ei ole varaa viedä juhliin kukkakaupasta ostetun kukkakimpun, niin mieluummin voisi mennä metsään tai pellolle keräämään niittykukkia kun  ostaa lähikaupasta 50%:in alennuksella kulahtaneita neilikoita.



Tässä minun analyysini muutamasta juhlijasta. Tarkoitus ei tietenkään ole loukata ketään, lähinnä kritisoida ja opettaa lukijani näkemään puut metsästä.

Kertokaa teidän mielipiteenne: onnistujat ja floppaajat?